Heinäkuun helteitä odotellessa

Kuukausi on ehtinyt vierähtää aikaisemmasta kirjoituksestani ja nyt ollaan sitten heinäkuun puolella ja pessimisti sanoisi, että syksyä kohti mennään. En ole pessimisti ja odotan heinäkuun helteitä, jotta saisi pukea kesämekon ylleni. 

Toisen kyynärsauvan olen saanut laittaa syrjään, muttta ulkona tapahtuvalle kävelylenkille tarvitsen vielä molemmat tukemaan kulkuani. Rtg-kuvauksessa ei vielä tullut mitään esille, koko murtuma-alue on teräslevyjen peitossa ja täytyy vain uskaltaa varata jalan päälle. Seuraava kuvaus on heinäkuun loppupuolella, toivottavasti kaikki on hyvin. 

Päivittäinen voimistelu ja normaali arkiliikunta kuuluvat ohjelmaan ja onnekseni voin ajaa autoa ja kauppa- yms asiat hoituvat hyvin.  Kävimme alkuviikosta Kemijärvellä laittamassa vanhempieni haudan kuntoon talven jäljeltä.  Kesän luonto on kaunis ja varsinkin Vikajärvi-Kemijärvi välillä tienreunat kukoistivat ja jängät olivat valkoisina tupasvilloista ja suorpursun kukista. Muutama poro oli tullut jaloittelemaan tien päälle ja yhden lammen rannalla oli lepäämässä äitikurki poikasensa kanssa.

Vaikka kesä on ollut viileä, luonto on upeana, kotipihallakin Lumipalloheisi on komeimmillaan.  

Hyvää kesää ja helteitä heinäkuulle toivottelen teille