Orava, oravat

Arvansinhan, että kyllä oravat oppii! Nyt pihallamme vilistää kaksi oravaa, toisella on musta häntä ja toisella ruskea häntä. Kun mustahäntä sai kaveriksi tai ehkäpä kilpailijaksi ruskeahännen, niin jopas löytyi pähkinät syöttölaitteesta ja kilpailu, kumpi ensin ehtii pähkinäapajalle. Valitettavasti minulla ei ole kameraa ja kännykän kamera ei riitä kuvaamaan oravien touhuja. Lopputulemaksi se, että orava ja ao, emme kumpikaan olleet tolloja! Lumet ovat sulaneet ja vettä vihmonut silloin tällöin, eli aivan selkeitä mrraskuun 'ilimoja' on pidellyt. Laatikoita tyhjentäessä ja kansioita selatessani, tuli eteen tällainen 'historia'paperi. Se oli ensimmäinen myyntijuttuni omassa 'pajassani' ja siitähän sitä touhua jatkettiin aina vuoden 2023 loppuun asti.

Ihania ja antoisia hetkiä olen viettänyt Kankurittaren seurassa.

Oravalle opastusta

Viikon verran olen yrittänyt opettaa oravaa syömään pähkinöitä hänelle vasitusti valmistetusta syöttö'kodista', toiveena, että hän jättäisi lintulaudan tuotteet linnuille. Tilanne tuntuu toivottamalta, olen laittanut pähkinöitä syöttölaitteeseen sisälle, ulos ja ripotellut maahankin houkutukseksi ja jopa nostin kannen ylös, jotta hän huomaisi missä herkkuja olisi lisää.... turha toivo, orava juoksee lintulauden vartta pitkin sinne laudalle siemeniä syömään.

Ensin laitoin syöttölaitteen terassin pylvääseen, sen huomasivat vain talitiaiset, oravaa ei näkynyt 'mailla eikä halmeilla'. Siirsin syöttölaitteen varaston seinälle, lähelle lintulautaa, taaskin talitiaiset olivat viisaampia, orava tutki vain lintulaudan antimia. Lopuksi siirsin syöttölaitteen lintulaudan juurelle, laitoin pähkinöitä maahan ja laitoin sormet ristiin, että nyt! No orava kävi kyllä tutustumassa tilanteeseen ja söi maassa olevat pähkinät mutta syöttölaitteesta hän ei piirun vertaa välittänyt. Kumpi meistä on tollompi - orava vai minä? Elämässä tulee olla pientä jännitystä, nyt seuraan tilannetta vielä viikon päivät ennenkuin luovutan. Jos luovutan!